Raavin tässä pahasti hilseilevää päätäni. Istun
työtuolissani tietokoneeni näytön edessä ja pohdin. Minä jumalauta pohdin. Ei
uskoisi, että minustakin löytyy älyllistä toimintoa. Toisaalta ei ole mitään
syytä uskoakaan, sillä kirjoituksessaan voi valehdella.
Tämän aamun isoin kysymykseni on, kuinka tuottaa
humoristista tekstiä. Sellaista tarinaa, jonka lukijalla on naurussa
pitelemistä, sellaista tekstiä, jonka aamukahvit läikkyvät näppäimistölle ja
sellaista tekstiä, joka saa toteamaan, ”Tästä jätkästä tulee uusi Jaakko
Saariluoma!”
Ei hitsi mitä tekstiä! Mä kuolen nauruun! Ei tätä pysty edes
kirjoittamaan!
Siis, kuinka kirjoittaa hauskasti?
Luulen sen tapahtuvan samoilla elementeillä kuin mitä monet
stand up-koomikot käyttävät. Olen katsellut paljon kotimaista stand upia, mutta
vain selvittääkseeni niitä asioita, joilla he pyrkivät kansaa huvittamaan. En
itse komiikan vuoksi, joten saanen synnin päästön.
Useat koomikot käsittelevät asioita siitä näkökulmasta, joka
on se erikoisin. Siitä näkökulmasta, joka on se epätodennäköisin. Se hauskin
näkökulma. Eli, kun he kertovat vaikka saunomisesta.
He eivät kerro sitä tavallista tarinaa, kuinka Ukkonnooa on
hauska mies, ripusti laukkunsa naulaan ja kävi saunomaan. Ei! He kertovat sen
erikoisimman tarinan. Kuinka sinne saunaan mennään sen isorintaisen,
jumalattoman kauniin blondin kanssa. Alastoman sellaisen. Uuh. Se naurattaa!
Onko vielä muuta kerrottavaa Viltsu tähän korkeatasoiseen
sepustukseesi? Vai joko vihdoin lopetat? Kysyisi Justiinakin tuimalla
ilmeellään sen kaulimensa kanssa.
On. Voin kertoa suoraan, että on. Kyllä. Kyllä täältä
näkemyksiä piisaa.
Tekstiä pitää värittää. Tarttua kourallaan siihen isoon
maalipensseliin ja läikäyttää ison kasan maalia sen kirjoituksensa päälle. On
liioiteltava asioita. Antaa mielikuvituksensa pyöriä maksimitehoilla. Perkele,
tekstiin on saatava väriä. Se on komiikan alku ja juuri.
Tuotostaan saa edes hitusen kiinnostavampaan suuntaan myös luomalla
lukijoille mielikuvia tilanteista. Kuvittamalla niitä, vai mitä sanot tästä:
”Olen pirun laiska ihminen. Tällainen laitatien kulkija.
Roikun päivät pitkät vain kotonani, työttömänä ja ryyppään liki joka toinen
päivä. Aamuni käynnistän suorastaan laiskasti. Niin kuin nytkin. Olen yhä vain
pelkissä likaisissa alushousuissani murjussani. Toisaalta onko sillä edes
väliä. Antakaa mun erkaantua yhteiskunnasta! Hemmetti, mä angstaan!”
Siinä vinkkejä siitä, miten voit luoda tekstiä
humoristisella sävyllä. Toivottavasti et käytä niitä, sillä uskon niistä olevan
sinulle vain haittaa.
Ja arvatkaa, mikä on tärkeintä? Et saa ottaa liian
vakavasti. Naura itsellesi ja ongelmillesi, niin muutkin tekevät. Pistä itsesi likoon!
Kiitos ja anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti