Kun viestit ja
käyt keskustelua jonkun ihmisen kanssa, älä kiinnitä huomiotasi
vain sanoihin. Kiinnitä huomiosi myös ihmisten sanattomiin,
hienommin ilmaistuna non-verbaalisiin viesteihin.
Ihminen voi helposti huijata sanoillaan, mutta sanaton viestintä eli eleet, ilmeet ja äänensävyt monesti kertovat totuuden sanojen taustalta.
Sanallinen viestintä kertoo sinulle mitä, mutta sanaton viestintä vastaa kysymykseen miten. Siksi sinun on syytä kiinnittää huomiosi myös sanattomaan, non-verbaaliseen viestintään.
Esimerkki: Jos joku kehuu sinua ja sanoo, että "Hyvin se meni" ja ilme on vähintään epätoivoinen, niin älä usko häntä. Persiilleen meni.
Tai jos joku kaunis tyttö hymyilee sinulle suloisesti, mutta ei tule puhumaan sinulle, niin pidä hänen hymyään merkkinä. Hän on sinusta kiinnostunut.
Ja kolmas esimerkki: Jos joku sanoo tehtyäsi virheen, että eipä tuo mitään haittaa ja ilmaisee sen kuitenkin tuskastuneella äänensävyllä, niin kylläpä se sitten haittaakin. Sitä ei vain kerrota. Voit painua tiehesi.
Non-verbaalista viestintää voivat olla kehon eri merkit, eli eleet, liikkeet ja kehon asennot. Silmät katseineen, silmän vinkkauksineen ja hymyineen sekä äänen sävy, puheen nopeus ja puheen voimakkuus.
Ja näihin kannattaa kiinnittää huomiota. Jo sen vuoksi, että non-verbaalisen viestinnän tulkitseminen on kiehtovaa ja myös sen takia, että ne voivat kertoa sinulle enemmän kanssatoveristasi kuin sanat.
Ikään kuin yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Ja tässä on myös syy siihen, miksi niitä helvetin ärsyttäviä hymiöitä on ihan paikallaan välillä käyttää kirjoitetussa viestissä. Teksteissä, kun ei ole mukana sanatonta viestintää.
Ne voidaan äkkiä tulkita väärin. Hymiöt ovat sinulle hyvä tapa kertoa lukijoillesi tunteistasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti